Työllisyysmurros: Johtajien nousu, asiantuntijoiden kato – mitä tästä pitäisi ajatella?
Pertti Taskisen blogiteksti komeili Tilastokeskuksen uutiskirjeen otsikossa: Työllisyys on laskussa – mutta johtajia on yhä enemmän. Mielenkiintoista, mikä ilmiö tämä on?
Työmarkkinoilla on käynnissä ilmiö, joka herättää kysymyksiä ja edellyttää syvällisempää tarkastelua. Viimeisten kahden vuoden aikana asiantuntija- ja erityisasiantuntijatyöt ovat vähentyneet merkittävästi, samalla kun johtajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti – yli 50 prosenttia. Mitä tämä kertoo työelämän ja organisaatioiden muutoksista? Onko kyse rakenteellisesta siirtymästä vai merkistä syvemmistä ongelmista?
Työmarkkinoiden murros ei ole uusi ilmiö, mutta se, että juuri asiantuntijat ja erityisasiantuntijat joutuvat väistymään samalla, kun johtajien määrä kasvaa, kertoo mahdollisesti uudenlaisesta ilmiöstä. Onko organisaatioissa tapahtunut hierarkkinen inflaatio, jossa johtajiksi tituleerataan aiemmin asiantuntijatyötä tehneitä henkilöitä? Vai onko kyse strategisesta muutoksesta, jossa entistä enemmän resursseja ohjataan hallintoon ja päätöksentekoon operatiivisen työn sijaan?
Mihin suuntaan olemme menossa?
Tämä kehitys voi viitata siihen, että työelämässä painotetaan yhä enemmän päätöksenteon keskittämistä, prosessien valvontaa ja kontrollia, mikä voi vähentää innovaatioita ja hidastaa organisaatioiden ketteryyttä. Samalla palvelu- ja myyntityössä tapahtunut kasvu kertoo työn polarisoitumisesta – asiantuntijat vähenevät, mutta asiakaspalvelua ja johtamista tarvitaan
enemmän.
Mitä riskejä tällainen kehitys tuo mukanaan?
Tällainen suunta voi aiheuttaa merkittäviä riskejä sekä työmarkkinoille että yhteiskunnalle laajemmin. Yksi mahdollinen seuraus on asiantuntijuuden rapautuminen ja osaamiskuilun syveneminen. Jos organisaatiot panostavat enemmän johtamiseen kuin substanssiosaamiseen, voimme pian kohdata tilanteen, jossa strategiat ovat hienoja, mutta niiden toteutus jää vaille
konkreettisia tekijöitä.
Samalla herää kysymys: jos asiantuntijat eivät löydä työtä perinteisiltä aloilta, missä he työllistyvät?
Siirtyvätkö he yrittäjiksi, konsultoinnin maailmaan vai täysin uusille aloille, joita emme vielä edes tunne? Jos asiantuntijatyö korvautuu tekoälyllä ja automatisoinnilla, onko johtajien määrän kasvu lyhytikäinen ilmiö, joka kääntyy pian laskuun?
Miten tähän tulisi reagoida?
Organisaatioiden ja päättäjien on syytä pysähtyä miettimään, millaista työelämää haluamme rakentaa. Jos johtajuus kasvaa hallitsemattomasti asiantuntijuuden kustannuksella, riskinä on päätöksenteon ja käytännön työn välisen kuilun leveneminen. Yritysten kannattaa miettiä, mikä on todellinen lisäarvo – hallinnon lisääminen vai asiantuntijuuden vahvistaminen?
Yritysten, julkisen sektorin ja koulutuslaitosten on yhdessä varmistettava, että työelämän muutokset eivät johda osaamisen katoon ja että asiantuntijoilla on yhä paikkansa arvoketjussa. Toimintaympäristöjen monimutkaistuessa asiantuntijoiden rooli on korvaamaton – ilman heitä ei synny ratkaisuja, joita johtajat voisivat ohjata.
On aika herätä ja kysyä: rakennammeko kestävää ja asiantuntijuutta arvostavaa yhteiskuntaa, vai lipuuko työelämä hallinnolliseen umpikujaan?
Kati Tuovinen
Istekki Oy, Strategia ja tulevaisuus
Strateginen neuvonantaja
Kati on muutosmyönteinen ja ratkaisukeskeinen neuvonantaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus kehitystehtävistä ja muutosten läpivienneistä erityisesti sote-ict-sektorilla. Vahvan ja monipuolisen ammattitaitonsa turvin hän luo ympärilleen järjestystä ja haastaa ajattelua positiivisella otteella. Kati uskoo, että osaamisella ja uudistumiskyvyllä on tärkeä rooli menestyksessä. ”Parhaimmillaan jatkuva oppiminen ja yhdessä ajattelu ovat osa arkea, jolloin meillä on koko ajan valmiudet kohdata ja hyödyntää tulevaisuuden haasteet”, sanoo Kati.
Lisää vaikuttajalta Kati Tuovinen
Lisää kategoriasta Tulevaisuus
