Tulevaisuusvalmis IT-infrastruktuuri tarvitsee myös ihmistä
Kysyimme 3 200 liiketoimintajohtajalta, miten he navigoivat nopeasti kehittyvän
teknologian ja jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön keskellä. Ulkoisista tekijöistä huolimatta yritysten on pystyttävä innovoimaan uutta, varauduttava tulevaan, parannettava tehokkuuttaan ja ennen kaikkea lunastettava asiakkaiden odotukset. Miten tämä oikein tehdään?
Teknologisen valmiuden paradoksi: johtajien luottamus heijastaa vain harvoin
valmiutta
Kyndryl Readiness Reportin mukaan organisaatioiden teknologinen valmius on saanut jopa paradoksaalisia piirteitä. Yhdeksän kymmenestä yritysjohtajasta uskoo IT- infrastruktuurinsa olevan alansa huipputasoa, mutta vain 39 % kokee sen olevan valmis kohtaamaan tulevaisuuden riskejä. Tämä herättää huolen vanhentuvasta teknologiasta, sillä lähes kaksi kolmesta toimitusjohtajasta kertoo organisaationsa IT-ratkaisujen olevan lähellä elinkaarensa loppua. Yritysten on tarpeen uudistaa IT-infrastruktuuriaan jatkuvasti, jotta niiden varautumistaso säilyy korkeana.
Asteittaisella lähestymistavalla kohti onnistuneita toteutuksia
Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet johtajat (94 %) pitävät liiketoimintansa
modernisointia ensisijaisena prioriteettina ja IT-järjestelmien päivittämistä parhaana tapanahallita liiketoimintariskejä. Kuitenkin vain kolmannes yrityksistä kokee olevansa teknologiakehityksen kärjessä. Useimmat ovat edelleen alkuvaiheessa, ja monilla yrityksillä on vaikeuksia saavuttaa modernisointitavoitteensa.
Nämä löydökset sopivat hyvin myös Suomen digitaaliseen toimintaympäristöön, jossa yritykset pyrkivät aktiivisesti digitaaliseen transformaatioon. Panostamalla innovaatioihin ja sopeutumalla uusiin vaatimuksiin organisaatiot sekä Suomessa että maailmalla voivat kehittää teknologiaratkaisujaan. On tärkeä varmistaa, että ratkaisut pysyvät ajan tasalla, joustavina ja tulevaisuuteen varautuneina.
Teknologian modernisointia hidastavat usein IT-ympäristön monimutkaisuus ja
kehityskohtien priorisoinnin vaikeus. Ratkaisujen löytämiseksi yritysten kannattaa keskittyä modernisoinnissa asteittaiseen lähestymistapaan, jossa IT-järjestelmiä päivitetään vaiheittain sen sijaan, että pyrittäisiin suuriin kertamuutoksiin. Toki yksittäisetkin ratkaisut täytyy suunnitella kokonaisuus huomioiden.
Tekoälyn ja automaation hyödyntäminen voi auttaa priorisoimaan kehitystoimia ja
tehostamaan prosesseja, jolloin monimutkaisuuden hallinta helpottuu. Teknologisen valmiuden parannuttua myös kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen voi helpottua.
Suurin osa yrityksistä investoi tekoälyyn – miten sen saisi näkymään myös viivan
alla?
Vaikka yritykset ovat investoineet tekoälyyn laajasti, vain 42 % yritysjohtajista näkee tällä hetkellä AI-investointiensa seurauksena positiivista tuottoa (ROI). Suomessa, jossa yritykset keskittyvät yhä enemmän innovaatioihin, tilanne ei ole toisenlainen. Organisaatiot ovat innokkaita valjastamaan tekoälyn käyttöönsä, mutta tietosuoja-asiat, sääntelyn epävarmuus, datan laatu ja henkilöstön osaamisvaje voivat aiheuttaa kompastuskiviä matkalla kohti entistä tehokkaampaa tekoälyn käyttöä. Yritysten on huolehdittava siitä, että niiden tekoälyosaaminen kehittyy hyvälle tasolle pysyäkseen kilpailussa mukana.
Uudet innovaatiot tekoälyn hyödyntämisessä ovat tärkeitä jokaisen yrityksen
tekoälymatkalla. Matala kynnys kokeiluille ja pilotoinneille auttaa yrityksiä omaksumaan uudet teknologiat nopeasti ja luomaan lisäarvoa liiketoiminnalle. Tämä voi johtaa merkittäviin parannuksiin prosessien optimoinnissa, päätöksenteossa ja asiakaskokemuksen kehittämisessä. Tutkimukset osoittavat, että kokeilukulttuuri, jossa hyväksytään myös epäonnistumiset, edistää uusien innovaatioiden syntyä. Vaikka vain pieni osa kokeiluista onnistuu, yksi onnistunut innovaatio voi olla merkitykseltään niin suuri, että sen vuoksi on kannattanut antaa tilaa myös epäonnistuneille yrityksille.
Tulevaisuus kohdataan yhdessä – avainasemassa ihmiset
Teknologisen valmiuden rakentaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii koko organisaation sitoutumista. Ne yritykset, jotka ovat edenneet modernisointimatkallaan pisimmälle, kokevat olevansa paremmin varautuneita tulevaisuuden riskeihin. Ne saavat myös enemmän vastinetta teknologiainvestoinneilleen.
Kyndrylin raportti alleviivaa, että tulevaisuuteen valmistautuminen ei ole pelkästään tekninen asia – siihen liittyvät myös ihmiset. Työntekijöiden koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen on siis jatkossa erityisen tärkeää. OECD arvioi jo vuonna 2019, että vuoteen 2039 mennessä noin kolmasosa työtehtävistä muuttuu merkittävästi. Sen jälkeen muutosvauhti on vain kiihtynyt, ja etenkin tekoäly muuttaa työtehtäviä ja luo uusia työrooleja.
Kyndryl tekee säännöllisesti tutkimuksia IT-ympäristöjen modernisointiin, tietoturvaan ja pilvipalveluihin liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Haluamme tarjota luotettavaa tietoa organisaatioille, jotka haluavat kehittää ja optimoida IT-infrastruktuuriaan. Tutkimusten avulla pystymme myös ymmärtämään paremmin asiakkaidemme tarpeita ja muutoksia markkinassa.
Haluatko tutustua Readiness-raporttiin tarkemmin? Löydät sen kokonaisuudessaan täältä.
Piia Hoffsten-Myllylä
Kyndryl Finland Oy
Maajohtaja
Piia Hoffsten-Myllylä on teknologia-alan vahva ammattilainen, joka on kerryttänyt monipuolista johtajuuskokemusta vastuullisista kumppanuus-, myynti- ja operatiivisista tehtävistä. Hän on työskennellyt niin ohjelmistoalalla kuin palvelukonsultoinnin parissa eri toimialoilla. Tällä hetkellä Piia toimii Kyndrylin Suomen-maajohtajana. Hän on näkemyksellinen muutosjohtaja, joka tukee yrityksiä niiden pilvimatkalla sekä kriittisten ympäristöjen modernisoinnissa. Lisäksi Piia auttaa yrityksiä kehittämään tietoturvaansa poikkeustilanteisiin varautumisen ja resilienssin vahvistamisen avulla.
Lisää vaikuttajalta Piia Hoffsten-Myllylä
Lisää kategoriasta Tulevaisuus
