Selätetään epävarmuus ja vahvistetaan asiantuntijuutta apua pyytämällä
Tuntuuko joskus siltä, että sinulta odotetaan vastausta kysymykseen, josta et tiedä oikeastaan mitään? Tai oletko ollut tilanteessa, jossa istut neuvotteluhuoneessa, kuuntelet keskustelua ja huomaat ajattelevasi: ”pitikö minun jo tietää tämä”. Tunne on varmasti tuttu monelle. Se voi herättää epävarmuutta ja ajatuksen siitä, ettei oma osaaminen riitä.
Avun pyytäminen ei ole heikkoutta
Epävarmuus voi estää meitä kysymästä apua. Uudessa työtehtävässä voi tuntua siltä, että pitäisi jo osata enemmän. Ja avun pyytäminen voi herättää pelon siitä, että vaikuttaa epäpätevältä. Samaan ilmiöön voi törmätä kokeneempien asiantuntijoiden seurassa: saattaa olla houkuttelevaa esittää varmaa, vaikka todellisuudessa olisi epäselvää, miten jokin asia toimii.
Johtajana tai esihenkilönä toimiessa voi syntyä tunne, että vastuu kuuluu itselle, eikä siksi kehtaa pyytää tukea. Kilpailullisessa tai hierarkkisessa työympäristössä taas voi olla vaikea myöntää, ettei tiedä jotain, jos ympäristö rohkaisee enemmän itsenäiseen pärjäämiseen kuin tiedon jakamiseen.
Epäselvät odotukset ovat myös omiaan kasvattamaan avun pyytämisen kynnystä.
Jos itsellä ei ole varmuutta siitä, mitä omassa roolissa pitäisi tietää, voi olla vaikeaa tunnistaa, milloin kysymys on tarpeellinen ja milloin se voidaan tulkita osaamattomuudeksi. Epävarmuuden hetkellä voi olla houkuttelevaa sulkeutua ja yrittää selvittää asiat itse.
Osaamattomuuden pelko on inhimillinen, mutta paradoksaalista kyllä, juuri kysymysten esittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista oppia ja vahvistaa omaa asiantuntijuutta. Avun pyytäminen ei siis olekaan tietämättömyyden merkki, vaan osoitus osaamisen arvostamisesta. Se ilmaisee halua oppia, kehittyä ja ratkoa ongelmia yhdessä. Jaettu asiantuntemus luo pohjan vahvemmalle, ketterämmälle ja vaikuttavammalle työyhteisölle.
Osaamisen jakaminen vahvistaa kaikkia
Oletko joskus huomannut, miten vapauttavaa on, kun joku muu uskaltaa sanoa ”en tiedä”? Se ei murenna kysyjän asiantuntijuutta. Päinvastoin, juuri sillä hetkellä syntyy todellinen oppimisen hetki – ei vain kysyjälle itselleen, vaan myös kaikille muille. Kun yksi ihminen kysyy, moni muu huomaa pohtineensa samaa asiaa. Jakamalla osaamistamme ja kysymyksiämme rakennamme yhteistä ymmärrystä, joka vahvistaa koko työyhteisöä. Yksi avunpyyntö voi avata keskustelun, joka selkeyttää kokonaisuutta kaikille. Samalla tulee helpotus siitä, ettei kenenkään tarvitse osata kaikkea yksin.
Kyky kysyä ja kuunnella on kykyä kasvaa. Se tarkoittaa vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä yhteistyössä muiden kanssa. Kun sallimme itsellemme epävarmuuden, annamme tilaa uusille oivalluksille ja innovaatioille. Ja juuri tämän asenteen omaksuminen voi auttaa navigoimaan muutoksessa tehokkaasti. Sen sijaan, että yrittää imeä kaiken tiedon kerralla, voi keskittyä oppimisen rytmittämiseen, tiedon jakamiseen ja sparraamiseen. Vahvin asiantuntija ei ole se, joka tietää eniten, vaan se, joka pystyy yhdistämään tietoa, innostamaan muita ja rakentamaan yhteistyötä.
Salli siis itsellesi olla tietämättä kaikkea. Arvosta omaa asiantuntijuuttasi, mutta myös muiden osaamista. Kysy, kuuntele ja kehity. Todellinen vahvuus syntyy siitä, että uskallamme kasvaa yhdessä.
Kati Tuovinen
Istekki Oy, Strategia ja tulevaisuus
Strateginen neuvonantaja
Kati on muutosmyönteinen ja ratkaisukeskeinen neuvonantaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus kehitystehtävistä ja muutosten läpivienneistä erityisesti sote-ict-sektorilla. Vahvan ja monipuolisen ammattitaitonsa turvin hän luo ympärilleen järjestystä ja haastaa ajattelua positiivisella otteella. Kati uskoo, että osaamisella ja uudistumiskyvyllä on tärkeä rooli menestyksessä. ”Parhaimmillaan jatkuva oppiminen ja yhdessä ajattelu ovat osa arkea, jolloin meillä on koko ajan valmiudet kohdata ja hyödyntää tulevaisuuden haasteet”, sanoo Kati.
Lisää vaikuttajalta Kati Tuovinen
Lisää kategoriasta Johtaminen
