Nokian insinöörit – Suomen teknologiakehityksen uhka vai mahdollisuus?

Hanna Saari

Vuosikymmenten ajan Nokia on ollut suomalaisen insinööriosaamisen kruununjalokivi. Sen menestys loi kokonaisen koulukunnan, jossa tarkka suunnittelu, vankka testaus ja kärsivällinen, iteratiivinen kehitys loivat pohjan teknologiaosaamisellemme. Mutta maailma muuttui nopeammin kuin kukaan ehti insinöörilaskelmissa huomioida. Ja viimeistään tänä päivänä perinteinen varmuus on kääntynyt monilla aloilla hitaudeksi.

Muutoskyvykkyydestä on tullut yksi menestymisen kulmakivi. Ja se ei tarkoita pelkkää nopeutta; se on myös kykyä päästää irti totutuista malleista, kasvattaa ketteryyttä ja vertailla jatkuvasti omia ratkaisuja ulkomaailman kehitykseen. Se on rohkeutta testata puolivalmista tuotetta asiakkaalla, oppia heti ja korjata kurssi saman tien. Juuri tämä on se harmillinen “toinen puoli” Nokian insinööriperinnettä, johon törmään todella usein: hyväksyntä sille, että kokeiluilla on arvoa, vaikka kaikki parametrit eivät ole vielä täydellisesti paikoillaan.

Insinööriajattelua leimaavat tunnetusti perusteellisuus, logiikka ja riskien minimoiminen – ominaisuudet, joita uudet teknologiat edelleen tarvitsevat. Samalla tekoälyratkaisujen ja alustatalouden vauhdissa liiallinen perfektionismi voi olla isona jarruna tekemiselle. Sanonta “jos teet kuten ennen, putoat vain kelkasta” kuvaa tilannetta osuvasti: kilpailijat pyyhkäisevät ohi, kun me hiomme viimeistä desimaalia.

Monimutkaisia ongelmia ei myöskään enää ratkota vain tekniikka edellä. Tarvitaan palvelumuotoilijoita, käyttäytymistieteilijöitä ja ihan vain liiketoiminta-asiantuntijoita, jotka katsovat järjestelmää ihmisnäkökulmasta. Kun suunnittelupöydän ääreen lisätään monialainen tiimi, syntyy ratkaisuja, jotka täyttävät sekä tekniset että inhimilliset vaatimukset – sekä pärjäävät markkinoilla.

Silti kannattaa muistaa, etteivät hypet tai villit kokeilut yksin johda kestävään kasvuun.

Nokian insinööriperintö tuo pöytään kurinalaisuutta ja vankan laatukulttuurin. Kun nämä yhdistää ketteriin kehitysmenetelmiin, tuloksena on teknologiaa, joka sekä toimii että skaalautuu. Kokemus antaa luvan priorisoida, arvioida riskejä ja rakentaa pitkäikäisiä järjestelmiä sen sijaan, että tuudittaudutaan hetken trendeihin. Stabiilisuus ja kokemus luovat toisin sanoen rauhaa, jota viisas teknologia tarvitsee.

No, onko tämä uhka vai mahdollisuus? Vastaus riippuu siitä, pystymmekö päivittämään insinööriasenteen 2020-luvun rytmiin. Jos pidämme kiinni yksinomaan vanhoista toimintatavoista, Nokian insinööriperintö voi kääntyä jarruksi. Jos taas uskallamme valjastaa tuon asiantuntemuksen avoimeen, nopeaan ja monialaiseen yhteistyöhön, se muodostuu kilpailueduksi, jonka arvoa on vaikea kopioida.

Suomen teknologinen tulevaisuus ei siis ehkä ole joko–tai-kysymys. Nokian insinöörien perintö on mahdollisuus – kunhan muokkaamme sitä rohkeasti vastaamaan maailman, asiakkaiden ja työntekijöiden muuttuneita odotuksia. Ratkaisevaa on kyky yhdistää vanha vahvuus tuoreisiin näkemyksiin. Juuri siinä risteyksessä syntyy seuraavat suomalaiset menestystarinat.

Hanna Saari

NorthCode Oy

Chief Sales Officer & Partner

Hanna Saari on kokenut teknologia-alan ammattilainen, jolla on vahva tausta myynnissä, asiakkuuksien johtamisessa ja strategisessa johtamisessa niin teknologia- kuin rahoitusalalla. Hanna on erikoistunut liiketoimintaprosessien kehittämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön, saavuttaen tuloksia vaativissa rooleissa, kuten toimitusjohtajana ja neuvonantajana. Lisäksi Hanna toimii puhujana teemasta Viisas teknologia, korostaen teknologian oikea-aikaista, tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista käyttöä.