Miksi työelämä reagoi vasta kun on liian myöhäistä?

Työelämässä puhutaan enemmän mielen hyvinvoinnista kuin koskaan aiemmin, mutta silti moni voi huonosti. Miksi?
Yksi keskeinen syy on se, että olemme rakentaneet järjestelmän, joka aktivoituu vasta, kun ihminen on jo väsynyt, uupunut tai oireilee näkyvästi. Työterveyshuolto astuu kuvaan usein vasta siinä vaiheessa kun tilanne on jo kriisiytynyt. Siinä kohtaa ollaan auttamatta myöhässä sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Roolini kautta olen nähnyt tämän läheltä. Se turhauttaa. Niin moni olisi voinut saada apua ajoissa jos matalan kynnyksen tuki olisi ollut aidosti saatavilla. Jos joku olisi kysynyt ajoissa “Miten oikeasti jaksat?” ennen kuin koko paletti romahti. Yksi keskustelu, yksi pysähtyminen oikeaan aikaan olisi voinut estää pitkän sairausloman tai työkyvyn menettämisen.
Ennaltaehkäisevä tuki on edelleen alihyödynnetty.
Se ei tarkoita raskasta terapiaa tai pitkiä hoitopolkuja, vaan arjen pieniä pysähdyksiä. Hetkiä, joissa ihminen saa apua silloin, kun kuormitus vasta alkaa kasautua. Ennen kuin unettomuus pitkittyy, motivaatio katoaa tai mieli lukkiutuu. Usein jo mahdollisuus jäsentää oma tilanne ja saada konkreettisia työkaluja riittää siihen, että suunta muuttuu.
Tämä ei ole pehmeää puhetta vaan liiketoimintaa. Ennaltaehkäisy maksaa murto-osan siitä, mitä uupumus, pitkät sairaslomat tai jatkuva rekrytointi maksavat. Hyvinvoinnin ROI näkyy konkreettisesti vähempinä poissaoloina, vähempänä vaihtuvuutena ja parempana keskittymisenä. Kyse on myös yrityksen maineesta ja vetovoimasta. Työnantajabrändi ei rakennu vain urapoluista, vaan siitä, miten hyvin työntekijöistä välitetään.
Haluan nostaa esiin vielä toisen harhaluulon. Hyvinvointia ei voi ulkoistaa. Se ei ole palvelu, jonka voi ostaa ja siirtää työterveyshuollon tai HR:n kontolle.
Jos kulttuuri tukee ylikuormitusta eikä johtaminen näe eikä kuule ihmisiä, mikään ulkoinen tuki ei kanna pitkälle.
Hyvinvointi rakentuu arjessa: siinä, miten työtä johdetaan, miten epävarmuudesta puhutaan, miten palautetta annetaan ja miten virheitä siedetään. Ennaltaehkäisevä tuki on tärkeä työkalu, mutta sen rinnalla tarvitaan kulttuuria, jossa hyvinvointi on osa tekemistä, ei irrallinen projekti.
On aika siirtyä mallista, jossa odotetaan diagnoosia, malliin, jossa tukea saa ennen kuin on pakko. Ja ennen kaikkea meidän on lakattava ajattelemasta, että hyvinvointi on jonkun muun vastuulla.
Immo Salonen
Auntie
Toimitusjohtaja
Immo Salonen on kasvujohtaja joka syttyy muutoksesta ja vauhdista. Hänellä on pitkä tausta johtajana erilaisissa liiketoimintaympäristöistä kasvuyhtiöistä pörssiyhtiöihin. Immo uskoo että henkilöstön mielen hyvinvoinnin priorisointi yrityksessä ei ole pelkkä moraalinen välttämättömyys vaan strateginen investointi kasvuun ja kannattavuuteen.
Lisää vaikuttajalta Immo Salonen
Lisää kategoriasta Työhyvinvointi


