Kohti pönötysvapaata viestintää – vinkkejä yritysjargonin huuhtelemiseksi
Sain jokin aika sitten kutsun Koneen säätiön rahoittaman Pönötysvapaus-hankkeen ”Pödcastiin” keskustelemaan siitä, mitä pönöttäminen on – ja mitä se ei ole. Viestinnän ammattilaisena kiinnitän paljon huomiota siihen, miten asioista puhutaan ja ilmaistaan, mutta erityisesti siihen, mitä oikeastaan sanotaan. Esimerkiksi pönöttävä puhe saattaa vahvistaa olemassa olevia valta-asetelmia: ”Onko tämä päätös tehty millä tasolla – ylätasolla vai alempana? Onko tätä jalkautettu ruohonjuuritasolle?”
Ikään kuin tekisimme töitä eri tasoilla.
Pönöttävä viestintä eriarvoistaa ja etäännyttää. Se on turhaa, vaikka siihen on yllättävän helppo lähteä itse kunkin mukaan.
Suomessa arvostetaan rehellisyyttä ja suoraa puhetta. Työelämässä organisaatioiden viestintä voi kuitenkin muuttua eri syistä jäykäksi ja etäiseksi. Organisaatioissa saattaa luonnollisesti kehittyä jonkinlainen ”oma kieli”. Organisaation sisäisestä maailmasta ja sen kielestä voi tulla niin vahva viestimisen määrittäjä, ettei lopulta ymmärretä, miten asioista kannattaisi viestiä talon ulkopuolelle niin, että muutkin pysyisivät kärryillä. Raja ymmärrettävän ja hieman epäselvän viestin välillä on kiehtova.
Yritysjargonin aika meni ohi
Viestinnässä oli urani alkuvaiheessa tavoitteena saada asiat näyttämään mahdollisimman hyvältä esimerkiksi tiedotettaessa. Kaunistelin ja sokerikuorrutin aiheita korulausein. Opin myös tuhertamaan tiedotteen tai artikkelin täysin tyhjästä – sanoitin ”tähtipölyä”. Tätä on nyt vähemmän, mutta näkee edelleen.
Pönöttävässä viestinässä negatiivisista aiheista ei puhuta, niihin ei uskalleta tarttua ja ongelmia peitellään. Mahdollisia vastaväitteitä ja soraääniä halutaan välttää. Pönöttävässä viestinnässä halutaan yksinkertaisesti näyttää ja kuulostaa mahdollisimman hyvältä – haasteet tai kehityskohteet ovat pimennossa. Ollaan oikeassa.
Jargonin taakse ei kannata enää kuitenkaan piiloutua, sillä nyt osataan jo nähdä kankean höpötyksen läpi.
Asioista onkin mielestäni kyettävä viestimään ”niiden oikeilla nimillä”. Mitä tämä nyt sitten käytännössä voisi tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että sanat vastaavat tekoja eivätkä ole ristiriidassa toistensa kanssa. Esimerkiksi: ovatko nettisivuilla, vastuullisraporteissamme ja
vuosikertomuksissamme ja johdon suulla lausutut sanat aidosti organisaation ja sen henkilöstön elävää arkea? Ovatko lauseet totta, vai kuvaammeko pikemminkin tulevaisuuden tavoitetta.
Pönötysvapaan viestinnän tunnuspiirteet ovat luonteva, selkeä ja ymmärrettävä ilmaisu, vuorovaikutuksen aitous, rehellisyys ja vastaanottajan huomioiminen sekä kunnioitus. Inhimillisyys. Pönöttämisestä vapaa viestintä on ihmisten aitoa kohtaamista. Se hyväksyy monia näkökulmia ja erilaisia mielipiteitä. Se on rohkeaa!
Vinkit:
- Vältä vaikeita ja etäännyttäviä termejä tai monimutkaista ammattisanastoa: Miten viestisit asiasta isovanhemmillesi?
- Unohda lyhenteet, vieraskieliset sanahirviöt ja ylätasolla liihotteleva konsulttikieli
- Kysy itseltäsi tai tiimiltäsi useampaan kertaan: Mitä haluamme sanoa? Mihin haluamme viestillämme vaikuttaa? Mitä hyötyä kuuntelija saa?
- Kerro jotain konkreettista ja anna esimerkki. Mitä tekoja on tehty?
- Muista käytöstavat ja ole empaattinen
Inspiraatio: Koneen säätiön rahoittama Pönötyshanke. Linkki: ponotysvapaus.fi
Artikkelin kuva: Susanna Lehto
Maria Arruda
Business Finland
YTM, VTM, Head of Communications
Maria on kokenut viestinnän ja kansainvälistymisen asiantuntija. Hänen intohimonaan on laadukas, läpinäkyvä, aito ja näkemyksellinen asiantuntijaviestintä. Hän valmentaa asiantuntijoita organisaatioissaan ajatusjohtajuuden tiellä ja tekee mediaviestintää – tavoitteenaan saada Business Finlandin asiantuntijoiden osaaminen entistä parempaan yhteiskunnalliseen hyötykäyttöön. Maria ”taistelee” yritysjargonia ja etäännyttävää viestimistä vastaan. Luottamuksen rakentaminen on nyt kaiken A ja O.
Lisää vaikuttajalta Maria Arruda
Lisää kategoriasta Viestintä
