Johtajan resilienssi vahvistuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Vuosi sitten havahduin uudenlaisen yhteisön tarpeeseen. Nykypäivänä vaaditaan kykyä uudistua, ja muutos on usein pysyvä tila. Siksi johtajilta vaaditaan resilienssiä: siis kykyä sopeutua ja luotsata organisaatiota mittavissakin transformaatiohankkeissa. Monet tuntemani johtajat ovatkin monissa liemissä keitettyjä yksilöitä, jotka tuntuvat päättäväisyydellään selviävän haastavimmistakin muutostilanteista.
Vaikka yksilön resilienssi nähdään usein henkilökohtaisena ominaisuutena, on yhteisön rooli merkittävä. Siksi halusin perustaa naisjohtajaverkoston, jossa vaativissa tehtävissä työskentelevät kokeneet asiantuntijat voivat jakaa oppejaan toisilleen.
Verkoston tarvetta vahvisti ymmärrykseni siitä, että johtajilla, kuten kaikilla muillakin työelämässä, on usein kaksi roolia: työminä ja vapaa-ajan minä. Omien havaintojeni mukaan nämä kaksi minää kietoutuvat tiiviisti yhteen – vaikuttavathan sekä työelämän että vapaa-ajan tapahtumat yhtä lailla omaan kokemukseen esimerkiksi senhetkisestä jaksamisesta.
Vuorovaikutustilanteissa nämä kaksi roolia ovat kuitenkin harvoin tekemisissä keskenään. Osa johtajista ei tuo töihin juurikaan vapaa-ajan asioita, eikä ystäviä tai perhettä tohdi kuormittaa työasioilla. Monilta johtajilta saattaakin puuttua paikka, jossa minän eri puolet saavat olla läsnä.
Naisjohtajaverkosto on luonut alustan yhteisöllisyydelle ja kasvulle. Ainakin itse koen, että yhteisömme keskuudessa on helppo olla kokonainen ihminen kaikkine rooleineen.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla paneuduimme toistemme tarinoiden kautta transformaatioon. Viimeisimmän tapaamisen aiheeksi valikoitui tietenkin resilienssi. Jotta yhteisömme hyödyt siirtyisivät myös eteenpäin, haluan jakaa muutamia ajatuksia viimeisimmästä keskustelustamme.
Työpaikan tukiverkostoja on rakennettava erityisesti hybridityön aikakaudella
Resilienssiä tarvitaan erilaisissa stressaavissa tilanteissa. Monien kokemus oli, että resilienssiä koetellaan erityisesti silloin, kun käynnissä on yhtäaikaisesti useampi haastava tilanne, joihin oma kontrolli on rajallinen, jopa olematon.
Kyndrylin maajohtajana työskentelen kyberresilienssin parissa, jonka perusperiaatteisiin kuuluu, ettei kaikkia uhkia voi poistaa, mutta niitä voi yrittää hallita. Niin kyberkriisejä kuin muitakin kriisejä yhdistää se, että niiden äärellä on löydettävä keinot sopeutua, jotta hankalasta tilanteesta voidaan selvitä.
Keskustelumme osoitti, että jotkut reagoivat kriiseihin eri tavalla: osa toimii entistä tehokkaammin, kun taas toiset hakevat ratkaisuja rauhassa. Oli oma reaktio mikä tahansa, on tärkeää vastaanottaa tukea ja ottaa aikaa prioriteettien arvioinnille, jotta suunta selkiytyy. Kuten kyberkriisinkin äärellä, tärkeintä on ensin pohtia, mihin resurssit kannattaa kohdistaa, jotta toimintakyky voi palautua.
Resilienssiä vaatineet tilanteet ovat onnekseni herkistäneet minut huomaamaan aiempaa paremmin muiden kuormituksen. Johtajan tehtävä onkin olla jatkuvasti läsnä ja tarjota työntekijälle tukea erilaisissa käänteissä. Ei riitä, että kysyy kerran kuulumisia, vaan on oltava alati hereillä ja valmiina puuttumaan tilanteeseen. Ilokseni olen itse löytänyt paikkani ihmisläheisestä yrityksestä, jossa turvallisuuden tunnetta vaalitaan. Tämä antaa työntekijöille mahdollisuuden keskittyä työhönsä.
Työpaikoilla erityistä tarkkuutta vaaditaan nuorempien sukupolvien kanssa, jotka saattavat kohdata työelämän haasteita ensimmäistä kertaa. Muutostilanteissa johtajan on tärkeä varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä ikään katsomatta. Nuorille on myös tärkeä rakentaa tukiverkosto, joka auttaa heitä selviämään uusista tilanteista. Moni nuori on tullut mukaan työelämään hybridityön yleistyttyä, mutta yhteisöllisyyden tarve digitaalisissa ja kasvokkaisissa kohtaamisissa ei ole poistunut mihinkään: yhdessä kohdatut muutokset tuntuvat kevyemmiltä käsitellä.
Resilienssi on johtajalle välttämätön ominaisuus, mutta sitä voi ja pitää kehittää yhdessä. Kun tuemme toisiamme ja luomme vahvoja verkostoja, kohtaamme haasteet entistä kestävimpinä.
Ehkä sinunkin ympäriltäsi löytyy verkosto, joka vain odottaa perustamistaan?
Piia Hoffsten-Myllylä
Kyndryl Finland Oy
Maajohtaja
Piia Hoffsten-Myllylä on teknologia-alan vahva ammattilainen, joka on kerryttänyt monipuolista johtajuuskokemusta vastuullisista kumppanuus-, myynti- ja operatiivisista tehtävistä. Hän on työskennellyt niin ohjelmistoalalla kuin palvelukonsultoinnin parissa eri toimialoilla. Tällä hetkellä Piia toimii Kyndrylin Suomen-maajohtajana. Hän on näkemyksellinen muutosjohtaja, joka tukee yrityksiä niiden pilvimatkalla sekä kriittisten ympäristöjen modernisoinnissa. Lisäksi Piia auttaa yrityksiä kehittämään tietoturvaansa poikkeustilanteisiin varautumisen ja resilienssin vahvistamisen avulla.
Lisää vaikuttajalta Piia Hoffsten-Myllylä
Lisää kategoriasta Johtaminen
