Digitaalinen työympäristö vauhdittaa liiketoimintaa – suunnittelu alkaa ihmisistä
Hybridityö, jossa töitä tehdään sekä toimistolla että etänä, on vakiintunut useimpien voittavien organisaatioiden toimintatavaksi. Legendaarisessa strategiakirjassaan Playing to Win A. G. Lafley ja Roger L. Martin nimeävät organisaation käytössä olevat järjestelmät yhdeksi strategian viidestä tukipilarista. Digitaalinen työympäristö on muodostunut kriittiseksi menestystekijäksi kaikille organisaatioille.
Tämän päivän toimintaympäristö edellyttää organisaatiolta digitaalista ketteryyttä. Tarvitaan arkkitehtuuri, jossa osaajat voivat toimia yhtä tehokkaasti läsnä- ja etäolosuhteissa. Samalla teknologian täytyy olla luonteeltaan sellaista, että etätyö parantaa työntekijäkokemusta eikä johda tiiminjäsenten sitoutumisen vähenemiseen.
Teknologisen kehityksen vaade on mittava. Miten nostaa digitaalisen ketteryyden tasoa riittävän nopeasti ja edistää positiivista muutosta? Digitaalisiin investointeihin tarvitaan uudenlaista ajattelua. Perustason IT-uudistusvauhti ei riitä. Pulmallisessa tilanteessa olemme juuri nyt, kun talousnäkymä houkuttelee viivästyttämään investointeja – kuten EY on todennut globaalin makrotalouden puolivuotiskatsauksessaan.
Tuloksena voi olla järjestelmien kehitysvelka, joka ennen pitkää näkyy myös työ- ja asiakastyytyväisyydessä.
Työssä pitää viihtyä
KPMG:n mukaan osa organisaatioista haluaisi patistella työntekijöitään takaisin toimistolle. Pandemia-aika kuitenkin muutti pysyvästi työskentelytapoja, kun oman työn johtamisen merkitys korostui. Digitaalinen ketteryys tulee nousemaan erityisen korkeaan arvoon parhaiden osaajien houkuttelussa.
Suunnitellessaan tulevaisuuden digitaalista työympäristöä organisaatioiden kannattaakin asettaa työntekijät ja heidän kokemuksensa etusijalle.
Yhtiömme tutkimusdata kertoo, että maailmanlaajuisesti peräti 92 % yrityksistä näkee työntekijäkokemuksen prioriteettina tänä vuonna. Samaan aikaa neljä kymmenestä johtajasta kuitenkin toteaa, että IT-tuen puute on suurin este onnistuneelle hybridityölle. Tuen puute ei auta vahvistamaan työntekijöiden viihtyvyyttä, sitoutumista ja työn tuottavuutta.
On aika kuroa kuilu vision ja todellisuuden välillä umpeen.
Optimoitu digitaalinen työympäristö ei synny itsestään. Suunnittelun on hyvä lähteä liikkeelle organisaation kulttuurista, jonka tulee lähtökohtaisesti tukea työntekijän suorituksen onnistumista. Kulttuurin on hyvä vaalia osallisuuden tunnetta, monimuotoisuuden hyväksymistä ja empaattista suhtautumista kanssaihmisiin. Lisäksi on tärkeää hyväksyä, että ihmisten tavat järjestää työtään ja vapaa-aikaansa muuttuivat pandemia-aikana pysyvästi.
Yhdysvaltalainen Gallup on todennut, että siirryttyämme hybridiaikaan työntekijöiden sitoutuneisuus työhönsä on laskenut. Vaikka esimerkki on Yhdysvalloista, samansuuntaista dataa löytyy Suomestakin. Aalto-yliopiston korona-aikainen tutkimus kertoo, että etätyössä 74 % vastaajista koki eron kollegoista negatiivisena asiana ja yli puolet vastaajista tunsi olonsa eristetyksi ja kaipasi kollegojaan. Tässä valossa digitaalisen työympäristön merkitys korostuu viihtyvyyden ja toimivien työkalujen takaajana.
Organisaation digitaalisen kulttuurin kannattaa erityisesti tarkastella työntekijöiden osallisuuden kokemusta ja yhteisöllisyyttä. Välittäminen ei ole huono lähtöpiste digitaalisen työympäristön suunnittelulle.
Tyytyväiset työntekijät ovat tie tyytyväisiin asiakkaisiin
Teknologisen ratkaisun keskeinen elementti on toimiva virtuaalinen työpöytäympäristö, joka mahdollistaa sijainnista riippumattoman, miellyttävän työskentelyn kustannustehokkaasti.
Toinen tärkeä menestystekijä on digitaalisen kokemuksen hallinta (digital experience management, DXM) joka tukee työviihtyvyyttä ja tehostaa digitaalisia työprosesseja.
Ansiokkaassa Harvard Business Review -artikkelissaan Rita McGrath ja Ram Charan toteavat, että toimiva digitaalinen teknologia voi siirtää päätöksentekokykyä keskeltä organisaation laidoille. He tietävät, että onnistunut digitaalinen siirtymä voi uudistaa toimintatapoja, parantaa koordinaatiota ja vahvistaa yhteistyötä – mutta toimiakseen hybridiyhteisön jäsenten täytyy voida tuntea yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Ja tämä vaatii päättäväistä johtamista.
Esimerkkinä hyvästä johtamisen kehyksestä McGath ja Charan nostavat esiin suunnanmääritysmetodin, joka kantaa nimeä V2MOM (vision, values, methods, obstacles, and measures). Salesforcen malli on ollut käytössä yhtiön perustamisesta 1999 lähtien ja on osaltaan siivittänyt digitalisaation edelläkävijäyrityksen yli 34 miljardin euron vuosiliikevaihtoon. Malli soveltuu niin yksilöiden, tiimien kuin funktioidenkin toiminnan ohjaamiseen ja suuntaamiseen.
Hyvin johdetun digitaalisen työympäristöhankkeen tuloksena on turvallinen, tehokas ja joustava työympäristö, jossa työntekijät kokevat aitoa yhteyttä muuhun organisaatioon ja tuntevat itsensä arvostetuiksi olinpaikastaan riippumatta.
Epävarmassa liiketoimintaympäristössä teknologiainvestoinnit pohditaan tarkkaan. Digitalisaation aikakaudellakin ihmiset ovat kilpailuedun saavuttamisen avain. Investoinnit digitaalisen työympäristön hankkeisiin kannattaakin kohdistaa asioihin, jotka edistävät inhimillistä kanssakäymistä ja syventävät osaajien suhdetta työhönsä.
Tyytyväisistä työntekijöistä on lyhyt askel tyytyväisiin asiakkaisiin. Ja, kuten Krekelin, Wardin ja De Neven tutkimus osoittaa, tyytyväiset asiakkaat puolestaan kääntyvät kasvavaksi liikevaihdoksi. Organisaation menestys korreloi vahvasti työntekijätyytyväisyyden kanssa, eli kasvava yritys voi olla työntekijälle vielä entistäkin mielekkäämpi työympäristö.
P.S. Käsittelemme Salesforcen ja Kyndrylin yhteisessä tapahtumassa marraskuussa turvallisuuden, resilienssin ja tekoälyn tematiikkaa. Mukana on huippuasiantuntijoita molemmista yhtiöistä. Kerron keskeisistä näkemyksistä myös täällä Bonfire-blogissani – pysy kuulolla.
Piia Hoffsten-Myllylä
Kyndryl Finland Oy
Maajohtaja
Piia Hoffsten-Myllylä on teknologia-alan vahva ammattilainen, joka on kerryttänyt monipuolista johtajuuskokemusta vastuullisista kumppanuus-, myynti- ja operatiivisista tehtävistä. Hän on työskennellyt niin ohjelmistoalalla kuin palvelukonsultoinnin parissa eri toimialoilla. Tällä hetkellä Piia toimii Kyndrylin Suomen-maajohtajana. Hän on näkemyksellinen muutosjohtaja, joka tukee yrityksiä niiden pilvimatkalla sekä kriittisten ympäristöjen modernisoinnissa. Lisäksi Piia auttaa yrityksiä kehittämään tietoturvaansa poikkeustilanteisiin varautumisen ja resilienssin vahvistamisen avulla.
Lisää vaikuttajalta Piia Hoffsten-Myllylä
Lisää kategoriasta Johtaminen
